Kylläpä siinä on silmukoita…

Muokkasin mallia vähän. En koskaan neulo nappilistoja samaan aikaan kuin miehustaa, tässä ohjeessa niin olisi pitänyt tehdä. Nappien määrä (ja napinläpien koko) selviää vasta kun napit on valittu. Ja napit valitsen yleensä vasta kun neule on liki valmis. Neulon nappilistan nappien mukaan joko poimimalla silmukat kappaleen reunoista tai teen kapeat kaitaleet, jotka kiinnitetään ommellen ja kevyesti venyttäen etukappaleisiin. Tämän neuleen napeista ei ole vielä mitään visiota, mutta varmaan viikonloppuna vierailen tekeleen kanssa Punaisessa langassa.

Tämä vaatimattoman näköinen lanka on Colourmartin öljyttyä 100% kashmiria. Öljytty lanka menisi ulkonäkönsä puolesta täydestä valkaisemattomana, löyhäkierteisenä puuvillalankana. Saapa nähdä, mitä pesu saa langasta esiin. Mallissa ei ole ainakaan toivomisen varaa. Tulossa on Eunnyn Tangled Yoke Cardigan syksyn IK:sta. Huvittelen ajatuksella, että käytän tätä kaunista kashmirneuletta vielä mummonakin!

Voisikohan tästä tehdä vaikka tabletin? Ei tarttis kun yhden kierroksen lisää. Muistin juuri, miksi inhoan pyörövirkkausta - jokainen kierros käy työläämmäksi ja työläämmäksi, työ painavammaksi ja painavammaksi. Tätä työstäessä joutui esteetikko minussa antamaan heti aluksi periksi. Puinen koukku oli alun perin kaksi kertaa kuvassa näkyvän mittainen ja siinä oli kaunis sorvattu pää. Mutta sellaisella vehkeellä virkkaillen ei kyllä saa aikaan kuin nivelrikon ranteeseen…

Kauniista marikuosisesta paketista paljastui mitä mieluisin lahja: kaksi kerää helmenharmaata Regia Silkiä, kakkosen puikot, rasia minttusuklaata (nam!), kaunis kortti ja Eunnyn baijerilaisten ohje printattuna. Regian silkkivillasekoite on lanka, jota olen jo pitkään halunnut testata, mutta aina kun olen Menitassa seissyt lankakerä kädessä, niin olen sitten kuitenkin taipunut johonkin tutumpaan vaihtoehtoon. Mahtavaa päästä kokeilemaan, sormituntumalla lanka on aivan ihastuttavaa! Iso kiitos salaiselle neuleystävälleni!

Niin, niitä pakettikortteja oli kaksi. Olinkin jo melkein unohtanut, että tilasin Angel Yarnsista valkoista Big Woolia (Enkelissä on muuten aika paljon lankoja alennusmyynnissä).

Jaa että mihinkö! Erika Knightin kirjassa Essential Crochet on todella kaunis virkattu kylpyhuonematto, jonka aion toteuttaa omaan kylpyhuoneeseen valkoisena. Kylpyhuone on väreiltään tumma ja ilmeeltään moderni, virkattu matto tuo toivoakseni tilaan hauskan kontrastin. No, ainakin kissat tulevat rakastamaan pehmeän villamaton päällä nukkumista…

Habukin haluaa puikoille. Kokeilin puuhelmiä koristeena ja antamassa hieman painoa. Tykkään. Etenkin mustista. Voi olla, että ruskeat jäävät pois.

Uudessa Novitassa ei neulepuserorintamalla ollut oikeastaan mitään toteuttamiskelpoista. Punaisen neulejakun kauniit linjat jäivät mieleen, mutta kahdeksikon puikoilla neulottuna tuollaisesta mallista tulee tankero tötterö. Ei kiitos. Mutta asustepuolella oli montakin kiinnostavaa mallia. Aivan parhaita minun silmääni olivat:

Kaunis virkattu baskeri ja huiviyhdistelmä. Myös laukku on kiva, mutta ei kaikkia samalla kertaa, kiitos!

Kiva huovutettu pikkulaukku. Minulla taitaa olla juuri sopivia kahvojakin kaksi kappaletta varastossa.

Mukavia olivat myös pitkät sormikkaat, yksinkertainen ja paksuhko pitsineulepipo, toinen palmikkolaukuista ja jotenkin arkipäiväisen kauniit harmaat pitsineule-palmikkosukat.

Laukun sain neulottua eilen lähes valmiiksi - vain huomatakseni, että lanka ei aivan riitä. En taida viitsiä kuvata sitä vielä, sillä tässä vaiheessa laukku näyttää epäilyttävästi mörvelöltä. Otan kyllä huovutuskuvasarjan viikolla, kunhan viimeiset ompelut ja virkkaukset valmistuvat. Illallakin pitäisi valoa riittää vähän pidempään kesäaikaan siirtymisen ansiosta.

No, onpa taas hyvä tekosyy kipaista lankakauppaan. Samalla voin miettiä lankoja Project Spectrumin seuraavaan vaiheeseen. Vihreä puuvilla kutkuttelisi vähän.

Miltäköhän näyttäisi Wenlan Chian Tea Rose Halter raikkaan kirkkaanvihreänä (Interweave Knits, kevätnumero)? Mut joo, kävisihän roosakin, harmahtavat ja hyvin vaaleat pinkit kelpaavat minullekin:

Novitan malleista tämä raitatoppi voisi olla makoisa vihreävalkoisena.

Tai entäpä jos virkkaisi retrolaukun vihreän sävyissä - tämä on kyllä viikon nettilöytö, pakko tehdä joskus, vielä kun löytäisi tuollaiset retrolaukkuleuat - helmiä ja virkattua silkkiä, ilmainen ohje; virkattuun Hello Kitty -laukkuun saisi ujutettua pinkkiä, pystynee virkkaamaan kuvan perusteella; vai tilaisikohan kokonaisen kirjan, jossa virkattujen laukkujen ohjeita… Novitallakin on kiva laukkumalli kevätnumerossa, tuohon sopisi väreiksi vaikka kaislanvihreä ja luonnonvalkoinen:

Myönnän, että olen ennakkoluuloinen joitain käsityötekniikoita kohtaan. Nimetäänpä saman tien yksi: haarukkapitsi. Omituinen tekniikka ja mitään järkeviä, kivannäköisiä - ja ennen kaikkea nykyaikaisia - toteutuksia en muista koskaan nähneeni. Uteliaisuudesta olen toki tutustunut asiaan.

Mutta en ole jääräpäinen periaatteen ihminen. Käsitykseni asioista on helppo kumota osoittamalla ne vääriksi. Jennifer Hansen näyttää minulle ihan käytännössä, että haarukkapitsi on oivallinen käsityötekniikka ainakin hurmaavien mekkojen ja toppien toteutukseen:

Molemmat vaatekappaleet samasta ohjeesta, osoitteesta http://www.stitchdiva.com/. Hinta seitsemän amerikanrahaa.

Vielä kun joku tekee saman ryijylle, niin käsityömaailmankuvassani on tapahtunut melkoinen mullistus :D.