Viimeksi valmistui tämä kirjoneuletakki. Tykkään kovin! Lanka on Rowanin Pure Wool DK, värit Earth ja Cypress. Erinomainen perusvillalanka, tykkään sekä neuletuntumasta että lopputuloksesta. Malli on Jo Sharp Knit issue 3:n kirjoneuletakki. Mitään ihmeempiä muokkauksia en malliin tehnyt. Jälkikäteen voisin tehdä hihanaukoista hieman pienemmät, pieni lisäsyöttö ei tekisi hihan istuvuudelle huonoa.

Löysin takkiin tosi mieluiset napit.

Takki takaa.

Etukuvista ei onnistunut oikein yksikään.

Pimeää on, onneksi olkapää saa vähän valoa…

Jo pidemmän aikaa sitten valmistui Tangled Yoke Cardigan. Tästä olisi pitänyt tehdä pykälää pienempi koko, mutta toki tuo on käyttökelpoinen näinkin, auki pitäessä ei vähän iso koko juurikaan häiritse. 100% kashmir on tosi lämmintä, varmasti tulee takille käyttöä pakkasaikaan.

Kaarrokkeen palmikkokuvio on herkän kaunis.

Jo kesällä valmistui Martha. A-linjainen lyhythihainen takki on kätevä lämmike ja onkin saanut jo paljon käyttöä.

Takakuva on todella epätarkka, mutta takin malli tulee kuitenkin kivasti esille.

Aloitin Fynen. Vaalea vihreä vaan oli liian saman väristä pohjan kanssa, eli kuvion alku meni purkuun. Ja taas pitäisi käydä Menitassa :-D. Silke Tweedistä tulee kaunista pintaa.

Mutta jotain ihanaa värityötä oli pakko päästä tekemään. Tulossa on Jo Sharpin niukka ja lyhyt kirjoneuletakki.

Vielä hihasaumat (tein ohjeesta poiketen tasona) ja napit. Sopivat oikeastaan kotona onkin, mutta niitä on liian vähän.

Muutenkin on ilmassa ”ei koskaan aikaisemmin” -tyyppisiä projekteja. Aikeissa on mm. kokeilla kahden sukan neulomista yhtä aikaa yhdellä pyöröpuikolla. Olen testaillut myös uusia silmukoiden luontitapoja.

Toisaalta tekee mieli aloittaa toinen Karate Sweater pidempänä versiona. Se valmistuisi nopeasti näiden nysväystöiden vastapainoksi ja juuri nyt on paras aika käyttää paksuja villatakkeja!

Kylläpä siinä on silmukoita…

Muokkasin mallia vähän. En koskaan neulo nappilistoja samaan aikaan kuin miehustaa, tässä ohjeessa niin olisi pitänyt tehdä. Nappien määrä (ja napinläpien koko) selviää vasta kun napit on valittu. Ja napit valitsen yleensä vasta kun neule on liki valmis. Neulon nappilistan nappien mukaan joko poimimalla silmukat kappaleen reunoista tai teen kapeat kaitaleet, jotka kiinnitetään ommellen ja kevyesti venyttäen etukappaleisiin. Tämän neuleen napeista ei ole vielä mitään visiota, mutta varmaan viikonloppuna vierailen tekeleen kanssa Punaisessa langassa.

Tämä vaatimattoman näköinen lanka on Colourmartin öljyttyä 100% kashmiria. Öljytty lanka menisi ulkonäkönsä puolesta täydestä valkaisemattomana, löyhäkierteisenä puuvillalankana. Saapa nähdä, mitä pesu saa langasta esiin. Mallissa ei ole ainakaan toivomisen varaa. Tulossa on Eunnyn Tangled Yoke Cardigan syksyn IK:sta. Huvittelen ajatuksella, että käytän tätä kaunista kashmirneuletta vielä mummonakin!

Voisikohan tästä tehdä vaikka tabletin? Ei tarttis kun yhden kierroksen lisää. Muistin juuri, miksi inhoan pyörövirkkausta - jokainen kierros käy työläämmäksi ja työläämmäksi, työ painavammaksi ja painavammaksi. Tätä työstäessä joutui esteetikko minussa antamaan heti aluksi periksi. Puinen koukku oli alun perin kaksi kertaa kuvassa näkyvän mittainen ja siinä oli kaunis sorvattu pää. Mutta sellaisella vehkeellä virkkaillen ei kyllä saa aikaan kuin nivelrikon ranteeseen…