Malli on Christine Lorinin Mad Color Weave, lanka Lorna’s Laces Shepherd Sock, väri Sage. Mallia voin lämpimästi suositella, sukasta tuli erittäin istuva. Selkeässä ohjeessa on useita kokovaihtoehtoja, ja koska mallikerta on lyhyt, saa sukasta helposti juuri oikean pituisen. Kantapää on kestävä ja kaunis, yksityiskohdat mietittyjä. Ainoa muutos omissani on ohjetta hieman nopeammin kavennettu varvasosa.

Ja tässä sukkakuun koko sato. Työ tuppasi vähän haittaamaan harrastusta ja keskeneräinen baijerilainen ei ole edennyt yhtään, vaikka sitäkin olin suunnitellut työstäväni. Aivan parhautta omassa sukkakuussani oli yhden pyöröpuikon käytön opettelu. Muuta systeemiä tuskin jatkossa käytänkään.

*************

Aivan ihanan paketin sain taas neuleystävältä. Kissakortin saattelemana päätyi lankavarastooni kaksi kerää kauniin vihreää alpakkaa, lyhyet surinapuiset puikot kivassa metallirasiassa ja todella kauniita silmukkamerkkejä setti. Lyhyet puikot ovat olleet mielessä jo jonkin aikaa, haluan neuloa pitkävartiset sormikkaat ja siihenhän nämä sopivat! Langallekin on jo idea. Kiitos neuleystäväni, varsinaisia aarteita sain taas!

Ja Sublimen mohairia oikean värisenä ei löytynyt lisää Helsingistä. Pitää alkaa katselemaan nettikaupoista, muistelen nähneeni jopa jossain kotimaisessa. Haluan mohairhuivini käyttöön!

Kärjestä aloittaen neulominen oli ihan mukavaa vaihtelua, tulen varmasti jatkossakin käyttämään tekniikkaa - etenkin jos en ole ihan varma langan riittävyydestä. Mutta kantapäävaihtoehtoja tähän tekniikkaan pitää vähän tutkailla. En ole tiimalasikantapään ylimmäinen ystävä. Nuo reikärivit kantapäiden sivuilla sopivat vain pitsisukkiin. Ja lisäksi tiimalasikantapää on minulle aina jotenkin liian matala.

Mutta kaiken kaikkiaan näistä tuli oikein mieluisen oloiset. Menevät saman tien käyttöön.

Kuvat ovat vähän pimeitä, pahoittelen. Eilen olisi ollut loistava kuvauspäivä, mutta hukkasin sen nukkumalla turhan pitkään. Asioilla käynnin jälkeen olikin jo ilta. Tähän aikaan vuodesta haluaisin kyllä oikeasti vaipua talviuneen…

Juuri tällaisena haluan omat käsinneulotut sukkani.

Ihana ja ohut lanka (SNY Regia Silkiä tässä viedään), neutraali väri, napakka istuvuus ja kiva malli. Pohjaan en tehnyt pitsiä, sillä nämä eivät ole menossa kesäkäyttöön. Päätynevät jalkaan saman tien, kun saan valmiiksi.

Ja sitten taas lankashoppaajan tunnustuksia. Socktoberfestin kunniaksi *köh*…

…pieni paketti odotti postissa, paketin sisällä oli karamellinvärinen silkkipaperikääryle…

…kääryleen sisällä tällaista…

…ja tällaista.

Jep, ne ovat ihka ensimäiset Koiguni! Olenko pikkuisen onnellinen…

Lankashoppaajan puolustukseksi on sanottava, että kovin paljon muuta ei tässä kuussa sitten ole shopattukaan. Hullut päivätkin tuli vallan ohitettua.

Kun hipelöin tuota SNY Sublime mohairia (en ole saanut siitä näppejäni irti sittemmin kun paketin sain) muistin, että aikaisemmin yksi lempihuiveistani oli mohairinen, ohut ja harvaneuloksinen isohko shaali. Reilun kokoisena se toimi hyvin hartiahuivina, ohuena sen saattoi kääriä myös kaulalle. Tuumasinpa sitten, että tästä langasta, jos jostain voi toteuttaa samantyyppisen. Tikuttelin eilen TV:tä katsoessa vajaat pari kerää suorakaidehuivia - lanka on varmasti miellyttävintä mohairia neuloa tähän saakka kokeilemistani. Meinaan ostaa lankaa pari kerää lisää, jotta kokoa tulee tarpeeksi. Huiviin tulee myös kapea, virkattu reunus.

Aamulla tekaisin Socktoberfestin seuraaviin sukkiin kärjet. Tulossa Lacy Summer Socks Knitting Lingerie Style-kirjasta. Metrinen pyöröpuikko on vähän liiankin pitkä sukkien neulontaan, varmaan paria hihaa sillä tekisi ihan ilokseen.

Jo joku aika sitten aloitin Colourmartin langasta miehelle villapaidan. Malli tulee päästä ja mieluisten paitojen mitoista. Tämä pitää palauttaa työlistalle, olisi ihana saada talveksi käyttöön!

Mutta Fynen päätin purkaa. Se ei vain ole minun tyyliseni. Liivin pohjaväri päätynee joksikin muuksi slipoveriksi. Aika vahvoja ehdokkaita ovat nämä pari Jo Sharpin mallia, etenkin jos tekeillä oleva kirjoneuletakki osoittautuu onnistuneeksi.

Mutta tätä kesti ehkä vartin ja sitten alkoikin taas sataa.

Sainpa ainakin kuvattua nämä ensimmäiset Socktoberfest-sukat. Malli - Embossed Leaves IK talvinumerosta 2005 - oli oikein kiva. Helppo, mutta mielenkiintoinen. Sukissa on mukavan harkittuja yksityiskohtia: kiertäen neulottu siisti resori ja kärkikavennus, joka jatkuu kauniisti sukan lehtikuvioinnista. Lanka on Lorna’s Laces Shepherd Sock, väri Whisper. Kaunis lanka, näissä yksivärisissäkin on hentoa värivaihtelua, jota en pystynyt tästä vaaleanpunaisesta oikein tallentamaan kameralla. Mutta sitä on juuri sen verran, että pinta näyttää eloisalta. Lanka oli miellyttävää neuloa ja ainakin sen vetolujuus on hyvä. Katsotaan miten kestää käytössä. Pientä valittamisen aihettakin on, toisesta vyyhdistä löytyi pitkä pätkä, jossa yksi langan säikeistä solmuili pahasti.

Parikin uutta juttua tuli neuloessa kokeiltua. Toinen oli hieman uudentyyppinen silmukoiden luonti ja aloitus, suoraan ohjeesta. Silmukat luotiin periaatteessa normaalilla ristikkäisluonnilla, mutta joka toinen luotiin ylälenkistä, ihan samalla periaatteella kuin alalenkin kautta luotava silmukka tässä tyylissä. Tavallaan jo luonnin aikana silmukat tehdään oikein ja nurin, se pikku lankanypylä reunuksessa asettui ylälenkistä luoden luontirivistön etupuolelle.

Tämän jälkeen neulottiin kaksi kierrosta 1o 1n -joustinta oikeat takareunasta ja nurjat neulomatta, lanka puikon edestä. Lopputuloksena kaunis ja kiinteänoloinen reuna, joka ei kyllä mielestäni ole aivan tarpeeksi joustava sukansuuhun. Mutta onpahan ainakin nätti.

Ja toinen juttu oli sitten tuo kahden sukan neulominen yhtä aikaa yhdellä pyöröllä. Suosittelen lämpimästi. Puikon järkevän käytön oppii muutaman kierroksen aikana. Tiheysongelmaa puikkojen vaihdoskohdassa tuli ihan vähän ja vain sukkien alkuun. Neulominen on nopeaa, kun silmukkamäärä kerrallaan neulottavassa puikollisessa on itse asiassa aika suuri. Puikon liikuttelussa sukasta sukkaan siirtyminen käy todella pienellä kädenliikkeellä ja langanvaihdolla. ”Käännöskohdissa” aikaa menee hieman enemmän, kun neulovalle puikolle vedetään lenkki ja toinen pää vedetään neulottavan sukan silmukoiden sisään. Mutta kokonaisuutena arvelisin että tämä tapa on jopa perinteistä sukkapuikkosysteemiä nopeampi. Ja aivan mahtavaa on saada valmiiksi kaksi sukkaa yhtä aikaa!

Todennäköisesti nämä söpöläiset päätyvät nyt pesuun ja kevyeen pingotukseen, sen jälkeen odottelemaan joulupaperiin käärimistä.

***

Olen jo pitkään tuijotellut kaihoisasti Etsyssä käsin värjättyjä lankoja. Vihdoin rohkaistuin tilaamaan ja ihan käsittämättömän nopeasti kopsahti postiluukusta tällaista:

Lanka on SkeinQueenin Lavish, silkkiä ja kashmiria. Sain erinomaista asiakaspalvelua - ja lanka on unelmaista. Se ei ole vielä ihan varma, mitä siitä on tullakseen.

En ole ollut kovin innokas sukkien neuloja. Osittain tämä johtuu varmasti siitä, että olen aina kuvitellut villasukkia olevan tasan tarkkaan sitä tiettyä perusmallia. Mutta onneksi suomut ovat pudonneet silmiltä, internetin loputtomat tietolähteet avautuneet ja kansainväliset neulekirjat ja lehdet tulleet ulottuville (miten niin - olen neulonut pimeältä 80-luvulta saakka…). Onhan niitä kivojakin sukkia neulottavaksi! Sukka on oikeasti mukava välipalatyö ja kulkee kätevästi mukana vaikka käsilaukussa.

Ja Socktoberfestailua siis! Nämä baijerilaiset pitäisi saada jouluksi valmiiksi. Aika puhaltaa bambupuikoista pölyt ja käydä hommiin.

Aloitin joku aika sitten Embossed Leaves -sukkia. En päässyt silmukoiden luomista pidemmälle, sillä olin ajatellut opetella yhdellä pyöröllä neulomista ja justiinsa silloin ei vissiin pinna venynyt opetteluun. Mutta nyt näyttää jo hyvältä. Pari kierrosta oli tuskailua luikeroivan puikon kanssa ja sitten hoksasinkin, miten venkulaa pitää tässä systeemissä käsitellä.

Ja olisihan tuota sukkalankavarastoa. Tämä harmaa Regia Silk on SNY-paketista. Paketissa oli mukana baijerilaisten ohje, mutta en taida kolmansia… …ainakaan ihan äkkiä. Haasteena on ollut tarpeeksi kauniin mallin löytäminen näin ihanalle langalle. Mutta nyt taisi löytyä. Woolgathering: Mad Color Weave, tarkoitettu oikeastaan monivärilangalle, mutta minusta toimii ehkä jopa paremmin yksivärisenä.

Nurisin tuossa edellisessä postissa noista yksinkertaisista pitsineuleista, mutta yksinkertainenkin voi olla niin yksinkertaista, että se oikeasti on yksinkertaista (… :-D). Knitting Lingerie Stylestä löytyy pitsisukat, jossa pitsimallikerta on kokonaiset kaksi riviä ja toisella neulotaan vain sileää. Nämä voisin tehdä tästä vaalean sinivihreästä paimenen sukkalangasta. Jujuna projektissa on se, että sukka neulotaan kärjestä alkaen. Tätäpä en ole aikaisemmin kokeillut.

Ja sitten olisi varastossa lisää Shepherd Sock -lankaa, monivärisenä. Ja sitten pitäisi löytää kaunis monivärilangan kanssa toimiva sukkamalli. Tykkään kyllä Jaywalkereista, Monkey-sukista ja Pomatomuksista, mutta etsiskelen ehkä jotain vähän harvinaisempaa. Jos ei löydy, niin joku noista lähtee. Vinkkejä otetaan vastaan!

No oikeasti en toki kuvittele koko tätä kasaa työstäväni lokakuussa…