Toinen hippisukkapari valmistui tänään ja on kuivumassa hoitoainekylvyn jäljiltä. Melkein tekisi mieli pitää itse, vaikka teinkin lahjaksi…

Colourmartin ohut silkki toimii mallissa täydellisesti. Neule laskeutuu kauniisti ja silkin hohde on upea. Jos olisin tehnyt merseroidusta puuvillasta, lopputulos olisi muistuttanut ehkä enemmän peltipaitaa. Jos tämän tekee puuvillasta, kannattaa todellakin neuloa vähän löysää, että saa laskeutuvuutta materiaaliin tarpeeksi. Bambulanka voisi toimia mallissa myös hyvin. Yritin vangita kuviin tuota laskeutuvuutta parhaani mukaan…

Mitään ihmeellisiä muutoksia en malliin tehnyt. Vartalokappaleen neuloin tuubina pyöröpuikoilla enkä kahtena kappaleena tasossa, kuten ohjeessa. Mallihan on ihan käsittämättömän yksinkertainen, tuubin yläosaan on kiinnitetty kaksi suorakaiteen muotoista kappaletta, jotka muodostavat hihat ja miehustan yläreunan. Edestä ja takaa näitä on ommelty lyhyeltä matkaa kiinni toisiinsa, ettei kaula-aukko ulotuu ihan napaan saakka. Beige lanka oli vähän ylikierteistä ja neuloontui rumasti siksakmallineuleella. Onneksi silitys tasoitti pinnan todella hyvin. Toiselle puolelle vartalokappaletta jäi ruma kohta, jouduin purkamaan virheen takia muutamaa silmukkaa useita kierroksia ja tiheys on alueella mitä sattuu. No, pesu ehkä tasoittaa - mutta pitikö tuo silti pukea kuvaukseen justiinsa etupuolelle?

Värien takia pusero ei ole kaikkein helpoin yhdistettävä omaan vaatevarastooni. Olen kuitenkin tyytyväinen, että väriyhdistelmä toimii valmiissa neuleessa - matkan varrella en ollut asiasta niinkään varma.

Siluetti on melko epätyypillinen - ja pidän siitä todella paljon. Neulemallit ovat yleensä muodoiltaan ja rakenneratkaisuiltaan tavattoman konservatiivisia. Ihanaa että joskus löytyy myös näitä poikkeuksia!

Malli: Chevron Sweater, Erika Knight: Glamour Knits
Puikot: 3,5 mm bambupyöröt
Lanka: Colourmart DK smooth silk, beige 2, havunvihreä, jadenvihreä, limenvihreä 1 kartio, pikkuisen tummanruskeaa

Jos joku ihmettelee, miksi tässä blogissa ei nykyisin tapahdu mitään, niin se johtuu siitä, että päätin nyt kerta kaikkiaan keskittyä siksakkipaidan neulomiseen. Ja kun se on niin tylsää, neulominen ei yllättäen pääsekään kevätpäiväaskareiden kärkilistalle. Yleensä en koskaan keskity yhteen neuleeseen, mutta tämä on nyt lojunut nurkissa niin kauan ja olen investoinut lankahankintoihin aivan liikaa päätyäkseni siihen, että tämä neule jäisi ikuisiksi ajoiksi UFO-tilaan. Silkkilanka on kaikesta ihanuudestaan huolimatta melko ikävää neulottavaa. Minua ei juurikaan haittaa langan joustamattomuus, mutta lanka halkeaa todella helposti ja lenkuroiden kätkeminen neulepintaan on todella vaikeaa. Toisaalta… …olen utelias lopputuloksen suhteen - jotain myönteistäkin siis!

Ensimmäinen hiha on lähes valmis. Puolustukseksi on sanottava, että hihojen yhteydessä syntyy myös puolet miehustasta.

Minulla oli meneillään myös langanostolakko, mutta sitä oli vähän pakko rikkoa, että saan siksakkipaidan neulontaan vähän vauhtia. Meinaan tehdä toiset hippisukat tästä Silk Garden Liten melko rauhallisesta väristä #2021. Käytän vähän pienempää puikkoa, mutta samoja silmukkamääriä, kuin edellisissä, saan vähän napakammat sukat. Menevät todennäköisesti lahjaksi.

Priimaan oli tullut myös kaunista puuvillaa. Lanka on Wendyn Supremea: merseroitu, mutta ei kuitenkaan kovin kova lanka. Tällainen malvaan shiftaava viileä beige on suosikkivärejäni - ja kesällä todella kaunis ruskettunutta ihoa vasten. Lanka on painavaa ja melko paksua, se olisi ehkä parhaimmillaan neuletakissa. Ostin sitä vain yhden mallikerän ja odottelen inspiraatiota.

Ja nyt kun hiha on meneillään, huomasin että paras lääke beigen langan ongelmiin on edestakaisin neulominen - ei hävitä epätasaisuutta kokonaan, mutta ero vartalokappaleeseen on huomattava. Pitäisiköhän purkaa tuo miehusta :-D.

Puikoilla on toinenkin ikuisuusprojekti, kashmirvillapaita miehelle. Metreittäin sileää neuletta sinänsä miellyttävällä langalla. Mainiota TV-neulottavaa - paitsi että TV:tä ei tule nykyisin pahemmin katseltua ja lisäksi olen menettänyt uskoni aikoja sitten tehtyyn kutistumislaskelmaan. Mallitilkkukin on hukassa. Pitää varmaan tehdä uusi.

Ja vähän nopeammin edistyy itse suunnittelemani kesätoppi. Käytän siihen eri laatuisia ja eri sävyisiä puuvillalankoja, luonnonvalkoista, vaaleaa beigeä ja roosahtavaa ruskeaa. Neulon toppia pieninä kappaleina erilaisilla mallineuleilla, työhön kuuluu paljon hauskaa silmukoiden poimimista ja venkslausta - saa nähdä millainen on lopputulos! Jotain tällaista olisi aikomus saada aikaan. Keskimmäisessä kappaleessa on vastalaskos, joka antaa topille A-linjan.

Hametta oli muutama raita valmiina, loppu valmistuikin yhdeltä istumalta, vielä pitäisi jostain kopsaista palanen puuvillavoileeta vuoriksi.

Muistan kyllä nyt oikein hyvin, mistä idea on lähtöisin. Selailin (jälleen kerran) Style.com:ia ja törmäsin tähän:

Käytän aika paljon muotikuvia inspiraation lähteenä. Sinänsä tuossa edellisessä kuvassa on aivan mahdoton vaatetus omalle vartalotyypilleni, mutta siitä huolimatta siinä oli minusta idean siementä. Oranssi ja pinkki näyttivät herkullisilta yhdessä (vaikka tykkäänkin itse oranssimmasta, tuo on melkein keltaista), leveät raidat ovat kuosina mukavan reilu vastakohta tyttömäisille väreille. Ja näiden värien yhdistäminen beigeen ja ruskeakuvioisiin kenkiin näyttää minusta odottamattomalta - ja erittäin hyvältä.

Ensiksi mietin juhlamekkoa, johon soveltaisin samoja ajatuksia. Mutta en ollut ompelutuulella ja toisaalta kaappini pursuaa juhlamekkoja, joilla on loppujen lopuksi käyttöä aika vähän. Päätin arkipäiväistää konseptia reippaasti ja kun törmäsin tutussa Mandarin Petitissä houkuttelevaan oranssiin ja pinkkiin oli ratkaisu aika selvä. Hameessa on kevyt A-linja, joka pukee omaa varttani hyvin. Lyhyt se kyllä on, sillä kesällä säärten on tarkoitus saada vähän aurinkoa. Ja se toimii myös toppina…

Mallineulekirjat - joista jo aikaisemminkin taisin vaahdota - tulivat Japanin Amazonista ennätysajassa ja kotiin kannettuna, en ole vaan ehtinyt kirjoja aikaisemmin valokuvailemaan. Olen aivan myyty. Siis nää on niin hienoja!

Verot ja tullimaksutkaan eivät kirjoissa helposti tule vastaan, kirjojen alv:han on 8% ja maksuun verot menevät vasta kun summa ylittää kympin. Tuo neljän kirjan nivaska kotiin kannettuna maksoi vähän yli 60 €. Jos olisin tiennyt, kuinka hyviä japanilaiset neulemallikirjat ovat, en ehkä olisi muita koskaan ostanutkaan.

Kirjoista löytyy perusneulepintoja, tutunkin näköisiä. Ero länsimaisiin kirjoihin on se, että isokokoisia (siis silmukkamäärältään), yksityiskohtaisia kuvioita on todella paljon. Näissä kuvioissa usein yhdistellään palmikoita ja pitsipintaa, lopputulos on usein yhtä aikaa keveä ja kolmiulotteinen. Kierrettyjä silmukoita on paljon!

Pitsipainotteisen kirjan mallit ovat yksinkertaisimmasta päästä ja samasta teemasta on lukuisia variaatioita. Myös muut kirjat harrastavat samaa pienemmässä mittakaavassa - variaatiot ovat usein myös helposti yhdisteltävissä samaan neuleeseen.

Tässä kuvassa näyttäisi olevan minulle ennestään tuntematon tekniikka. Vaikuttaa vähän siltä, että kuviotaustan silmukat on neulottu kahdella langalla. Kuvion kohdalla sitten toinen lanka nostetaan eteen ja sillä neulotaan kuvioaihe - taustalle jäävällä langalla neulotaan sileää nurjaa. Jännää!

Vielä pikku lankap***opläjäys loppuun: Vihreään Vyyhtiin oli tullut kaunista silkkiä muutamaa väriä, minua puhutteli eniten luonnonvalkoinen (joo, tylsimys, tiedetään… …tässä postissa on muuten väriä jo puoleksi vuodeksi tähän blogiin). Lanka on unelmanpehmeää, kiilto sekoittuu mattaisempiin säikeisiin, kierteen tiukkuus ja langan paksuus vaihtelevat vähän. Minulla on jo aika selkeä mielikuva siitä pikkuneuleesta, joksi tämä on muotoutumassa…

Ai niin, Selman suomenkielinen ohje on ihan viittä vaille valmis, julki varmaan pääsiäisen pyhinä!

No, kun käsitettä ”pinkki” ja ”oranssi” tulkitaan laajasti, niin jotain sentään löytyy Project Spectrumin ekaa jaksoa varten. Mitään en aio nyt ostaa, pikemminkin tavoitteena on tyhjennellä lankavarastoa…

Ihkuja lankoja kumminkin. Persikka-pinkki on tietty Kidsilk Hazea ja sitä on useampi kerä. Pölyisen vanhan ruusun väriset kerät ja kartio ovat Colourmartin ohuenohutta kashmirsilkkiä. Lankaa on kartiolla viisi ja puoli kilometria, nelinkertaisenakin siitä pitäisi syntyä pitsineuloksinen toppi, joka mielessä jo kangastelee. Viileän pinkki kartio ja luonnonväriset, aavistuksen punertavaan vivahtavat kerät ovat Colourmartia nekin. Luonnonvärinen on jo päättänyt tulevaisuudestaan, siitä tulee Chelsea cardigan - Wenlan Chian Twinkle’s Big City Knits:istäjälleen kerran. Tuolle mansikkapirtelön väriselle kartiolle ei vielä ole mitään suunnitelmaa.

Silloin kun suunnittelen neuleita omasta päästäni, minulla on kyllä tapana luonnostella jotain - ihan vaan, että neuleen rakenne jäsentyy ja mittasuhteet hahmottuvat paremmin. Mutta piirrokset syntyvät tyypillisesti kuulakärkikynällä milloin mihinkin lehdenkulmaan - kiire päästä neulomaan tietty.

Hyvä päätös voisi olla luonnostella systemaattisemmin ja huolellisemmin. Lankakuvauksen jälkeen ryntäsin piirrustuskamojen hautausmaalle ja onneksi sentään kaikki mustepullojen sisällöt eivät olleet kuivuneet aikojen saatossa. Muutama hetki hyvin huolimatonta luonnostelua, mutta nyt minulla on suunnitelmanpoikanen tuolle Kidsilkille. Meinaan tehdä henkäyksenohuen ja väljän päällevedettävän paidan, hihoista tulee ylipitkät ja rakentelen ne pitsimallineuleosioista.

No piirros on vielä kaukana siitä, millaisia mielelläni näkisin itseni tekevän, mutta kyllä siitä käsityksen saa. Jos piirtämiseen meni minuutti, niin lattian peseminen otti sitten vartin…

Kaikki ei kuitenkaan ole täydellistä. Kuvastakin näkee, että neulomani nappilista on vähän liian leveä noille napeille. Ensimmäinen hihaversio vaatii myös säätöä. Vaikka Selman hiha-aukko onkin muotoilematon, toimii siinä kuitenkin vähintäänkin kevyesti muotoiltu hihanpyöriö suoraa hihaa paremmin. Mutta piankos nämä paksusta langasta uudelleen neuloo!

*******

Neuleiden suunnittelu innostaa juuri nyt aivan tavattoman paljon. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että suunnittelun tärkein lähtökohta on minulle täsmälleen oikeantuntuinen ja -näköinen materiaali. Lankavaraston pari lankaa on alkanut kiinnostaa uudella tavalla. Ja teen jopa pieniä ostoksia ihan vain pelkkää suunnittelua varten.

Alennusmyynnistä ostettu vihertävänkeltainen ohuenohut Habun kashmir kutkuttelee kovasti.

Kiiltävä ja matta yhdistyvät yhdessä muototutumassa olevassa ideassa. Rowanin puuterimatta 4 Ply Cotton ja Garnstudion Cotton Viscosen kevään uusi sävy sopivat täydellisesti yhteen. Näitä minulla on vain mallikerät - toistaiseksi.

Ja sitten haluan suunnitella ukkosenväriset sukat Koigusta.

Olisi myös hauska ajatus suunnitella yksi neule jokaiselle Project Spectrumin jaksolle… …pitääpä kaivella lankavarastoa ja etsiä osumia punainen - oranssi - pinkki -akselille!

Malli: Rowan Studio 2 (Rowanin kirjat GetKnittedissä), Martha. Helppo, mutta kohtuullisen mielenkiintoinen malli, tarkemmista kaaviokuvista olisi ollut paljon iloa, etenkin kun kutistin neuletta valmiina…
Lanka: Colourmart 100% kashmir, tweedtyyppinen lanka
Puikot: 3,5 mm ja 4 mm
Tuunaukset: pientä säätöä silmukka- ja kerrosmäärien kanssa langanvaihdon takia. Jätin myös pois kaula-aukon reunasta pienen nappilistajatkeen. Ihan kivan näköinen - paitsi jos yrittää pitää takkia joskus auki.

Kashmiria jäikin jonkin verran. Osa siitä päätyi äidille ranteenlämmittimiksi:

Kun äiti ei ole mikään harmaan ystävä, niin koolasin lämmittimet Project Spectrumin kunniaksi punaisiksi. Värissä on jotain voimakasta punaista, marjasekoitus - heitin pussin roskiin enkä huomannut katsoa tarkemmin. Lisäksi vajaa teelusikallinen Grapea. Harmaasta, mutta myös valkoisia tweednyppyjä sisältävästä langasta tuli oikeastaan kivan näköistä.

Malli: Wristwarmers, Last minute knitted gifts, Joelle Hoverson
Lanka: Colourmart 100% kashmir, alun perin harmaa tweed koolattuna tummanpunaiseksi.
Puikot: 3,5 mm sukkapuikot
Tuunaukset: 8 kierrosta enemmän kuin ohjeessa kuittaamaan neuleen pystysuuntaista kutistumista.

Nuo ovat ihan tavallisia Sinooperin lasisia askarteluhelmiä. Eli tosi pieniä. Kidsilk sujahtaa niistä kuitenkin kohtuullisesti läpi. En pujottanut kerralla lankaan kuin parisataa helmeä, sillä näiden työntely langassa on kuitenkin melko työlästä. Päätin myös näpertää helmen jokaiseen vinoneliöön satunnaisen ja harvemman sijoittelun sijaan. Ohjeen helmet ovat kolmemillisiä, näin pienet niin harvaan sijoiteltuina näyttävät vähän hassuilta.

Alkuun tuli muutama kerros satunnaisella sijoittelulla. Olkoon tämä siis takakappale…

Ja mitäs kesällä? Päätin toteuttaa Cressidan, tosin villaisena versiona. GetKnittedissä oli ihanaa Irish Cream -sävyistä 4 ply Softia kesäalennuksessa. Sen kuiva pinta sopii malliin varmasti hyvin. Tiheys ja mitoitus pitää tarkistaa.

Ja Project Spectrumin väreistä sujahtaa puikoille lähinnä mustaa. Minulla on jo jonkin aikaa ollut vyyhti Grignascon Merinosilkiä. Nyt sain sen kerälle ja aion aloittaa Eunnyn Print O’the Wave -shaalin. Tuskinpa valmistuu jakson aikana.

Ja toinen musta on Muskatia. Siitä tulee taas yksi Twinkle…