Tallinnan tuliaislangasta tuli Twinkleä. Ylläripylläri…

Peony Scarf Weekend Knits:istä. Ai kun on vaikee kuvattava! Ei millään pysty noutamaan kolmijalkaa parvelta…

Huono kokovartalo-otos peilin kautta… …yrittäkää kestää! Mutta kun tämä on niin hauska asuste…

Joululahjaksi annetusta huivista minulla ei ole kuvaa valmiina. Lanka on ihanaa käsinvärjättyä silkkikashmiria Etsystä. Kuvassa näkyy ainakin langan kaunis väri - huonommin se, että huivi raidoittui varsin kauniisti.

Neuleystävältä (kiitos Kaisumaisu!) saamani Sublimen Kid Mohair muuntui suorakaiteen muotoiseksi shaaliksi. Neuloin shaalin viidestä kerästä ja reunuksiin virkkailin vielä yhdeltä kerältä kierroksen kiinteitä silmukoita ja toisen kierroksen harvahkosti sijoiteltuja nyppyjä. Shaali on unelmanpehmeä ja kevyt, Kid Mohair -kerät ovat vain 25 grammaisia. Ihastuin lankaan melko lailla, miellyttävää neulottavaa eikä liian pörröistä. Myös Sublimen värikartat miellyttävät silmääni kovin.

Loppuun vielä vuoden saldo. Klikkaamalla pääset Flickr-kuvaesitykseen, jossa on useampiakin kuvia monista valmistuneista töistä. Yllättävän paljon noita on kertynyt kumminkin…

Loppuun vielä pikkuruinen meemi, siepatkoon ken tahtoo!

1. Paras työ 2007
Vähän vaikea valita. Eniten on kulunut käytössä Twinklen Karate Sweater. Toinen suosikki on tuo Butterfly-mekko, joka ei oikeasti ole ollut päällä kertaakaan. Mutta se odottaakin erikoistilannetta! Ja baijerilaisia oli aivan ihana neuloa.

2. Hienoin valmistunut työ seuraamissani blogeissa
Auts, paha paikka! Otetaan kuitenkin jokunen ja tehdään vääryyttä kaikille muille tänä vuonna nähdyille ihanuuksille. Maud muokkasi upeaan Venezia-paitaan hyvännäköisen v-pääntien. Jatan karkkislipoveri. Ja Another Shopgirlin ihana palmikkoliivi. Neja ansaitsee yleistunnustuksen, sillä juuri Mohairmetsää selatessa aktivoitui uinunut neuleharrastus…

3. Paras vuoden aikana kokeilemani lanka
Taas vaikea nimittää yhtä, mutta vuoden aikana olen jäänyt pahasti koukkuun Colourmartin sopuhintaisiin kashmireihin ja kashmirsekoitteisiin.

4. Paras uusi kirja/lehti/malli vuonna 2007
Twinkle’s Big City Knits!

5. Paras kokeiltu tekniikka tai apuväline
Kaksi sukkaa yhdellä pyöröllä, loistavaa!

6. Viisi inspiraation lähdettä kuluneelta vuodelta
Flickr ja myöhemmin tänä vuonna myös Ravelry ovat osoittautuneet käsittämättömän käteviksi apuvälineiksi niin neulemallien kuin lankojenkin valinnassa. Katumuoti inspiroi aina. Wenlan Chian tapa käyttää paksua lankaa. Socktoberfest.

7. Ja mielenkiintoiset suunnittelijat
Prosessineuloja minussa rakastaa Eunny Jangin kiinnostavia ja neulojan kannalta erittäin loppuun asti mietittyjä malleja, lähes jokainen näyttää avaavan jonkun ennestään tuntemattoman tekniikan. Käyttövaatteita rakastava neuloja minussa on tyystin Wenlan Chian viemä!

8. Neule- ja blogisuunnitelmat vuodelle 2008
Ensi vuonna olen ajatellut toteuttaa mahdollisimman monta neuletta omien suunnitelmien pohjalta. Tavoitteena on myös kirjoittaa vähintään yksi oma malli ohjeeksi saakka. Blogi kaipaa freesausta kipeästi - valitsin WordPressin ja itsenäisen asennuksen nimenomaan muokattavuuden takia, mutta niinpä kumminkin olen jämähtänyt hädintuskin muokattuun valmispohjaan. Luultavasti kokoan englanninkieliset tekstit kokonaan omaan blogiin.

Hyvää tulevaa vuotta 2008 kaikille!

Ja yksi pipo, pienokaiselle sekin. Pahoittelen huonolaatuista kuvaa, suora salama on epäkiitollinen apuväline. Puhumattakaan siitä, että salama saa pikkuisen ilmeen väkisinkin vähän hämmentyneeksi…

Keskeneräisiin siis. Suosikkiprojekti tällä hetkellä on nämä ihanat miesten sukat rasvaisesta suomenlampaan villasta. Näiden neulominen ei kuitenkaan ole kovin miellyttävää, sillä lanka taipuu raskaasti ja luistaa huonosti. Lopputulos kuitenkin viehättää esteetikon silmää niin paljon, että neulomisen epämukavuus jää taustalle. Malli on Favorite Socks kirjan Cable Rib Socks ja palmikko tulee paremmin esiin, kun vartta vähän venyttää.

Koiguun olen ihastunut kovin. Lanka on miellyttävää neuloa - upeinta langassa on kuitenkin hieno värjäystyö, joka korostaa neulepintaa ainutlaatuisella tavalla. Vahinko, että tätä on niin vaikea saada.

Murheenkryyni onkin sitten tämä Chevron Sweater, kaksi ensimmäistä vihreää ovat aivan liian lähellä toisiaan. Sävy on kyllä riittävän erilainen, mutta myös värien tummuusasteessa saisi olla eroa. Tekele mennee nyt vähäksi aikaa tauolle ja mietin mitä tuon kanssa tekisi. Colourmartissa on kyllä astetta vaaleampaa kirkkaanvihreää tarjolla. Hyväksi puoleksi on sanottava, että vihreät silkit neuloontuvat kyllä todella kauniisti - luonnonvärisen osuuden epätasaisuudesta ei ole tietoakaan. Pieni paksuusero ei lankojen välillä haittaa, mutta vieläkin epäilyttää saanko tuon vaaleanruskean osuuden tasoitettua kastelemalla ja pingottamalla.

Juolahtipa vielä yksi valmistunut mieleen. Harmaa Montego Bay huivi on jo käytössä ja se on hieno! Niinkin ihana, että tämä mokka-purppurainen käsinvärjätty lanka on hyvää vauhtia päätymässä samanlaiseksi huiviksi. Josko ensi viikonloppuna saisi valmiin kuvattua käytössä…

Mutta jotain hauskaa on toki tulossa ihan itsellekin. Suurin uusi työ puikoilla on Chevron Sweater Erika Knightin Glamour Knits -kirjasta. Kirja päätyi hyllyyni oikeastaan juuri tämän ohjeen takia. Toteutus on tosin kärsinyt pienistä vastoinkäymisistä. Ehdin tilata puseroa varten langat jo hyvän aikaa sitten, ostin netin kautta ohjeessa suositeltua Yeomanin Cannellea. Värivalinnat osuivat nappiin, mutta ikävä kyllä lanka oli omaan makuuni aivan liian kovaksi merseroitua. Kokeilin langan pesuakin - mutta kun se ei pahemmin pehmennyt jäi tämä projekti pitkäksi aikaa torkkuasteelle. Cannelle tuskin menee hukkaan. Siitä saattaa joskus tulla vaikkapa erinomaisia ja kestäviä laukkuja.

Sopivat langat ovat siis olleet jo pitkän aikaa hakusessa. Jokin aika sitten iskin silmäni Colourmartin silkkeihin. Niistä nimittäin löytyi mehevä vihreiden sävyjen sarja, ja terästeeksi ripaus tummaa ruskeaa. Testailin värejä Photoshopilla ja päädyin kuin päädyinkin tilaamaan.

Värit näyttävät kauniilta luonnossakin. Vihreät ovat hieman eri laatua kuin luonnonvärinen ja ruskea - toivon että ero ei käytännössä haittaa.

Tämä alku meni sitten purkuun, kun en kestänyt mallikerran rumaa toista reunaa. Uusien silmukoiden suuntaaminen auttoi vähän, mutta ehkä isompi ongelma on tuo kavennus, joka vetää taipuisaa silkkilankaa vinkkuralle. Sitä en kuitenkaan halunnut vaihtaa, sillä kavennuksen ristikkäisefekti on mallikuviolle tärkeä.

Vähän hidas työ ja hieman tylsä neulottava. Toisaalta hieno lopputulos houkuttelee, lanka on ihanaa ja yksinkertaisuudessaan malli on nerokas!

Yksinkertaista ja toimivaa mallia olen etsiskellyt myös kevyempään kaulahuiviin. En oikein tiedä, mitkä laput silmillä olen IK:ta lukenut, mutta kevään 2007 numerosta löytyy kaunis verkkoneuloksinen Montego Bay Scarf. Ja malliin törmäsin siis Team Knit -blogissa, josta huivi löytyy mm. luonnonvärisenä ja monivärisenä.

Tuumasta toimeen ja Colourmartin silkkikashmir käyttöön! Koska olen ihan varma, että haluan saman huivin myös ruskeansävyisenä, tilasin saman tien Etsystä käsinvärjättyä lankaa huiviin numero kaksi. Toivottavasti pääsen huomenna kuvaamaan langan!