Archive for keskeneräiset
September 2, 2007 klo 22.31 · Aiheena on keskeneräiset, Tangled Yoke Cardigan
Tangled Yoke Cardigan on edennyt jo melko pitkälle. Kaarrokkeen palmikko on valmis. Olipa työläs - tällaisessa vaakasuuntaisessa palmikossa saa ristiä silmukoita koko ajan. Silmukoiden määrä oli parhaimmillaan yli 400. Aikaisemmin en ole vastaavanlaista kuviota tehnyt, olipa kiva kokemus!
Muutenkin on ilmassa ”ei koskaan aikaisemmin” -tyyppisiä projekteja. Aikeissa on mm. kokeilla kahden sukan neulomista yhtä aikaa yhdellä pyöröpuikolla. Olen testaillut myös uusia silmukoiden luontitapoja.
Toisaalta tekee mieli aloittaa toinen Karate Sweater pidempänä versiona. Se valmistuisi nopeasti näiden nysväystöiden vastapainoksi ja juuri nyt on paras aika käyttää paksuja villatakkeja!
August 29, 2007 klo 18.34 · Aiheena on harmaa alpakkavillatakki, keskeneräiset, Tangled Yoke Cardigan, virkkaus
Lämpimät neuleet tuntuvat taas käteen hyvältä. Tauolla ollut harmaa alpakka sai hihat ja nyt on kaarrokkeen aika.
Kylläpä siinä on silmukoita…
Muokkasin mallia vähän. En koskaan neulo nappilistoja samaan aikaan kuin miehustaa, tässä ohjeessa niin olisi pitänyt tehdä. Nappien määrä (ja napinläpien koko) selviää vasta kun napit on valittu. Ja napit valitsen yleensä vasta kun neule on liki valmis. Neulon nappilistan nappien mukaan joko poimimalla silmukat kappaleen reunoista tai teen kapeat kaitaleet, jotka kiinnitetään ommellen ja kevyesti venyttäen etukappaleisiin. Tämän neuleen napeista ei ole vielä mitään visiota, mutta varmaan viikonloppuna vierailen tekeleen kanssa Punaisessa langassa.
Tämä vaatimattoman näköinen lanka on Colourmartin öljyttyä 100% kashmiria. Öljytty lanka menisi ulkonäkönsä puolesta täydestä valkaisemattomana, löyhäkierteisenä puuvillalankana. Saapa nähdä, mitä pesu saa langasta esiin. Mallissa ei ole ainakaan toivomisen varaa. Tulossa on Eunnyn Tangled Yoke Cardigan syksyn IK:sta. Huvittelen ajatuksella, että käytän tätä kaunista kashmirneuletta vielä mummonakin!
Voisikohan tästä tehdä vaikka tabletin? Ei tarttis kun yhden kierroksen lisää. Muistin juuri, miksi inhoan pyörövirkkausta - jokainen kierros käy työläämmäksi ja työläämmäksi, työ painavammaksi ja painavammaksi. Tätä työstäessä joutui esteetikko minussa antamaan heti aluksi periksi. Puinen koukku oli alun perin kaksi kertaa kuvassa näkyvän mittainen ja siinä oli kaunis sorvattu pää. Mutta sellaisella vehkeellä virkkaillen ei kyllä saa aikaan kuin nivelrikon ranteeseen…
August 8, 2007 klo 20.36 · Aiheena on asusteet, diibadaaba, keskeneräiset, miesten neuleet, valmiit
Muuton keskellä en ole juuri jaksanut keskittyä isompiin töihin. Mutta jotain pitää olla meneillään, ihan jo rentoutumisen vuoksi.
Mies sai lahjaksi tällaiset kynsikkääntapaiset. Näyttävät tosi kivalta shortsien kanssa, muutenkin oikein kauden ykkösasuste :-D.
Kidsilkin jämät päätyvät kovaa vauhtia säärystimiksi yhdessä OnLinen Kim:in kanssa. Kimiä olen ostanut Vihreästä Vyyhdistä muutaman kerän ihan kokeeksi. Tällaista lankashoppailua en yleensä harrasta, mutta pehmeän merinovillan ja silkin kosketus käteen oli tuolla kerralla vastustamaton. Malli ja idea lankojen yhdistämisestä kirjasta Last Minute Knitted Gifts. Omiin säärystimiini tulee tosin kantapäälle aukko. Eri sävyiset harmaat yhdistyvät todella kauniiksi ja ylelliseksi neulepinnaksi.
Jotain uutta sinistäkin on puikoilla, mutta palataan siihen myöhemmin.
Australiasta lähettivät Jo Sharpin mallikirjan ja saan todella pidellä itseäni suitsista, että en syöksy saman tien ostamaan lankoja tähän. Bongasin kirjoneulemallin Flickrissä miesten neuleessa, mutta Pujoliivi mokoma tunki tuota naisten mallia näytille.
Mutta ei vielä. Vähintään kolme työtä valmiiksi ja vasta sitten uutta lankaa!
July 12, 2007 klo 15.28 · Aiheena on blogikissat, keskeneräiset, Print o' the Wave, vauvanvaatteet
Print o’ the Wave pääsi puikoille viimein. Johan siitä on puhuttu!
Ja puikoilla on myös jotain pientä ja jäätelönväristä. Pitkästä aikaa oma malli…
Toinen blogikissa lähettää kesäterveiset: muistakaa nukkua lomalla - paljon!
July 6, 2007 klo 11.14 · Aiheena on Cressida, keskeneräiset, neulemallit, virkkaus
Ja Cressida lähti alkuun eilen. Rowanin 4 Ply Soft on erittäin miellyttävää neulottavaa, väri on 100% minun, malli on helppo. Mutta 3,5 mm:n puikoilla työ etenee hitaasti. Saatan aloittaa rinnalla Twinklen Coco -neuletakin. Tai Eunnyn Print O’the Waven. Tai mikä ettei molemmat ;-).
Habukin haluaa puikoille. Kokeilin puuhelmiä koristeena ja antamassa hieman painoa. Tykkään. Etenkin mustista. Voi olla, että ruskeat jäävät pois.
Uudessa Novitassa ei neulepuserorintamalla ollut oikeastaan mitään toteuttamiskelpoista. Punaisen neulejakun kauniit linjat jäivät mieleen, mutta kahdeksikon puikoilla neulottuna tuollaisesta mallista tulee tankero tötterö. Ei kiitos. Mutta asustepuolella oli montakin kiinnostavaa mallia. Aivan parhaita minun silmääni olivat:
Kaunis virkattu baskeri ja huiviyhdistelmä. Myös laukku on kiva, mutta ei kaikkia samalla kertaa, kiitos!
Kiva huovutettu pikkulaukku. Minulla taitaa olla juuri sopivia kahvojakin kaksi kappaletta varastossa.
Mukavia olivat myös pitkät sormikkaat, yksinkertainen ja paksuhko pitsineulepipo, toinen palmikkolaukuista ja jotenkin arkipäiväisen kauniit harmaat pitsineule-palmikkosukat.
July 4, 2007 klo 12.58 · Aiheena on keskeneräiset, Martha
Tänä aamuna sain huokaista helpotuksesta, kun kuivuneet villatakin kappaleet olivat kuin olivatkin oikeaa kokoa. Vielä koetellaan kärsivällisyyttä vähäsen. Hihasaumojen ompelun jätin pesunjälkeiseksi tehtäväksi, kun kutistuminen oli pystysuunnassa ja leveyssuunnassa niin erilaista - ja hihasaumoissa näitä suuntia joutuu sovittamaan yhteen.
Näissä kuvissa neuleen pehmeys on miltei aistittavissa.
Mikä muuten tämä pisto on suomeksi? Kotona puhuttiin silmukoinnista ja kyllähän tämä silmukoita jäljentääkin, sauma on lähes huomaamaton samansuuntaisissa kappaleissa - ja näin erisuuntaisissakin varsin soma. Englanniksi on matrass stitch.
Hakaniemen hallin Punaisesta langasta löytyi Marttaan kivat metallinapit. Suosittelen Punaista lankaa lämpimästi, iso nappivaikoima ja paljon muutakin ompelutarviketta.
July 3, 2007 klo 20.40 · Aiheena on blogikissat, keskeneräiset, Martha
Olen neulonut viime päivinä kuin heikkopäinen Marthaa - no, sivulta tarkkailevan silmin tilanne ei kovin mahdottomasti poikenne nk. normaalista. Ja nyt Martta on valmis pesulle! Jännittää…
Blogikissat saivat ruotsintuliaisena vesikuppeja. Niitä on hyvä näin helteellä sijoitella muutamaankin paikkaan. Hyvin maistuu, vaikka on tekstit kipossa naapurimaan kielellä.
June 28, 2007 klo 12.34 · Aiheena on keskeneräiset, lankaostokset, Martha
Eilen aamulla hain postista Colourmartin lankoja ja ajattelin, että on varmaan pakko tehdä tylsä lankaostospostaus. Mutta toisin kävi. En nimittäin pystynyt pitämään näppejä erossa sataprosenttisesta kashmirista, kokeilut ja työt oli päästävä aloittamaan heti.
Colourmartin langat ovat tekstiiliteollisuuden jäännöseriä ja ne on käsitelty koneneulontaa varten. Pehmeä kashmir on kyllästetty öljyllä. Tuoksusta päätellen öljyssä on ainakin lanoliinia. Öljy (ja mahdollisesti muukin käsittely) vetää langan suppuun ja tekee siitä pintakosketukseltaan kovempaa kuin puhdas lanka. Mutta hätä ei ole tämän näköinen, oikealla käsittelyllä langan saa todellakin puhkeamaan kukkaan. Jäännöserää ei pidä ymmärtää negatiivisessa mielessä, erät ovat peräisin laadukkailta valmistajilta, esim. Todd & Duncanin referenssilistaa voi käydä netissä vapaasti ihmettelemässä.
Pesin pienen kiepin lankaa ja mallitilkun niin kuumassa vedessä, kuin hanasta tulee. Pesuaineena toimii mainiosti tavallinen tiskiaine (siis käsin tiskaamiseen tarkoitettu…), sillä se irrottaa rasvaa hyvin. Huljuttelin ja puristelin koekaniinit ihan kunnolla. Käsittelyn olisi voinut toistaakin, mutta lanka näytti turpoavan sen verran hyvin, että katsoin ettei toinen pesu ole tarpeen. Huuhtelin mallikappaleet, myös kuumassa vedessä, huuhteluvettä maustoin tilkalla hiustenhoitoainetta. Kuivasin koepalat froteepyyhkeeseen ja heitin mallitilkun vielä kymmeneksi minuutiksi rumpukuivaukseen miedolle lämmölle.
Jösses! Lopputulos on kuin eri lankaa. Öljykäsiteltynäkään lanka ei ole varsinaisesti kovaa, sen sormituntuma on jotakuinkin hyvälaatuisen villa-puuvillasekoitteen oloinen. Mutta pestynä kashmirin luonne tulee esiin, mallitilkun pehmeyttä ei oikein sanoin voi kuvata. Myös pinnan ulkoasu muuttuu paljon, yleisvaikutelma vaalenee ja kashmirin hento pörröisyys häivyttää neuleen yksityiskohtia.
Kuvassa näkyy pesemätön ja pesty lankakieppi sekä jo aloitettua neuletta, pesemättömänä vielä tässä vaiheessa…
Puntaroin sitten aikani, pesenkö lankana vai valmiina neuleena. Tilkku kutistui oikeastaan vain pystysuunnassa. Ja kun olen laiska, päädyin sitten kokeilemaan jälkimmäistä vaihtoehtoa. Käsin vyyhteäminen (jonain päivänä vielä hankin vyyhdinpuut) ei oikeastaan kuulu suosikkipuuhiini… …ja langalle ei oikein voi antaa rumpukuivausta, joka tuntui olevan viimeinen silaus viimeistelyssä.
Puikoille päätyi Rowanin Martha. Päätin aloittaa varovaisesti hihoista, ajatuksena käsitellä heti toinen, niin että saan paremman kuvan neuleen käyttäytymisestä. Ja jos näyttää menevän syteen, niin tuossa vaiheessa on vielä helppo muuttaa suunnitelmia.
Lyhyet hihat neuloontuivat ihmeen nopeasti. Osaltaan vaikuttaa varmasti myös lanka. Öljykäsitellyn langan neulominen on miellyttävää, nopeaa ja lanka ei lohkea yrittämälläkään. Ensimmäinen hiha joutui käsittelyyn saman tien.
Kuvassa alinna käsittelemätön hiha, sen päällä käsitelty ja päällä käsittelemätön etukappaleen alku. Mikä ero!
Kokoeroa on runsaammin vain pystysuunnassa. Nelosen puikoilla neuloen käsitellyn kappaleen tiheys leveyssuunnassa on pestynä 22 s, pesemättömänä 21 s - ohjeessa 23 s. Pystysuunnassa neulos kutistuu n. 10%, pitää tietysti huomioida kappaleita mittaillessa.
Vielä loppuun kuva ostoksista. Harmaa on siis 100% dk kashmiria. Vaalea kashmir-silkkiä, sama vahvuus.
Ensikokemukseni Colourmartista on erittäin positiivinen. Toimitus oli nopea, langat hyvin pakattu, lankojen laatu tuntuu olevan hyvä ja reilut lankanäytteet - näytepakkaus kannattaa tilata - antavat hyvän kuvan valikoimasta. Pieniltä vyyhdeiltä saa neulottua vaikka mallitilkut. Toki tuolta tilatessa pitää muistaa paikan luonne, eli kaikki tarvittava lanka on syytä tilata kerralla, takeita saman värin saamiseen myöhemmin ei ole. Paikan palveluita kannattaa myös käyttää hyväksi, Colourmart kertaa maksutta ohuimpia lankoja paksummiksi, muitakin maksua vastaan ja maksusta myös käsittelee (pesee ja vyyhteää) langat valmiiksi. Tosin ensikokemuksen perusteella öljytyn langan neulomista kannattaa kokeilla!
May 29, 2007 klo 19.54 · Aiheena on Butterfly Dress, diibadaaba, hellehame, keskeneräiset
Taisin jo tuolla esittelyssäkin kertoa, että olen neulonut pennusta saakka. En oikein muista aikaa, että en olisi osannut neuloa. Äiti on ollut melko kova käsityöihiminen, meillä kudottiin mattoa ja poppanaa, ommeltiin, neulottiin, virkattiin, kirjottiin. Nypläystyynykin kotoa löytyi. Ja käsin tehty kansallispuku. Itselleni noista tarttui neulomisen lisäksi virkkaus- ja ompelutaidot. Jo yläasteikäisenä olin neulonut useamman villapaidan.
Neulontaharrastus on minulla kyllä aika kausittaista. Välillä tulee tehtyä paljon, välillä on pitkiä hiljaisempia aikoja. Innostuskaudet ovat suorastaan hankalia, olen melko nopea neuloja ja neuleet mokomat vaativat melko paljon säilytystilaa…
Innostuskaudella työstän useaa työtä yhtä aikaa. Tarvitsen mielellään ainakin kaksi aivotonta perusneuletta tai virkkaustyötä TV:n katselun oheen ja vaikka bussissa tai raitiovaunussa työstettäväksi. Näitä pitää tosiaan olla vähintään kaksi, sillä yhteen kyllästyn, vaikka se onkin tällaista oheistoimintaa! Ja tässäpä toinen tämän hetken aivoton teeveekäsityö, eli virkkaan hellehametta peruspuuvillasta:
Yksi tai kaksi haastavaa ja mielenkiintoista työtä pitää olla meneillään. Nyt on siis kesken Butterfly.
Ja vielä tarvitaan pari pienempää työtä tai muuten vaan nopeasti valmistuvaa. Joku suurprojekti voi olla vielä siinä ohessa. Hiljaisempina aikoina minulla saattaa olla yksi keskeneräinen työ, joka etenee vähitellen.
En ole hillitön lankahamstraaja. Osittain tämä on tilakysymys, mutta toisaalta en juuri koskaan osta lankaa, jolle minulla ei ole projektia mietittynä. Lankavarastossa on tyypillisesti jämäkeriä, keskeneräisten projektien langat ja parin, kolmen aloittamattoman projektin langat. Sukkalankaa on yleensä muutama kerä varastossa ihan hätävarana, vaikka en sukkia paljon neulokaan (paitsi nykyisin, näköjään…).
Materiaaleista suosin ehdottomasti luonnonkuituja, mieluiten sataprosenttisena. Toki vahvikkeena voi jossain (sukka)langassa vähän nailonia olla, mutta siinäpä se minun suhteeni muovilankaan. Harmillista on se, että Suomessa kuituvalikoimaa on loppujen lopuksi tosi vähän. Onneksi on netti keksitty, pääsee välillä kokeilemaan eksoottisempiakin vaihtoehtoja.
En ole mikään erikoislankaihminen. Hyvin hienovaraisesti pätkävärjätyt, hillitty tweedefekti ja meleeratut menevät vielä. Paksuudeltaan vaihtelevat langat alkavat jo olla nou nou, kaiken maailman bukleet ja hapsut ohitan kokonaan. Itseraidoittuvat ja -kuvioituvat eivät kiinnosta yhtään. Mutta paksuudella ei ole minulle väliä! Neulon ohuen ohuesta superpaksuun. Nautin erityisesti ohjeista, jotka osaavat ottaa langan luonteesta kaiken irti, esim. noissa viimeaikaisissa tuo ihana henkäyksen ohut River Shawl ja Wenlan Chian upeat paksulankaneuleet, joissa en näytä Michelin-ukolta!
Väripaletista olenkin jo jossain kirjoittanut, olen oikeastaan epäväri-ihminen. Siis itselleni neulon mielellään mustaa, valkoista, kaikkea siltä väliltä eli harmaan eri sävyjä, kylmiä ruskean ja beigen sävyjä, hyvin haaleita tai murrettuja pastelleja, vanhaa roosaa. Mutta kyllä minua väritkin puhuttelevat. Erityisesti sellainen Tricia Guild -tyyppinen hyvin valoisa ja raikas värimaailma turkooseja, sinisiä, jadenvihreää, limenvihreää, sitruunankeltaista, oranssia, pinkkiä, heleitä punaisia, laventelia… …omaan vaatekaappiini saattaa päätyä yksittäisiä väripilkkuja tätä maailmaa. Syksyiset, murretut värit eivät oikein ole minun juttuni. Eikä kovin riemunkirjavat, kovat väripaletit. Eikä tummat värikylläiset sävyt (esim. viininpunainen).
Tekniikoissa minulla ei ole suosikkia, neulon kaikkea. Ja mielellään niin, että noissa keskeneräisissä projekteissa on useampaa meneillään. Kirjoneuleita tulee tehtyä ehkä vähiten. Ei siksi, että en kirjoneuleesta pitäisi, olen vaan melko ronkeli mallien suhteen. Harvoin löytyy erityisen miellyttävää mallia - ja lisäksi täsmälleen oikeita värejä mieluisasta materiaalista. Pintaneuleissa on vähemmän muuttujia ja asiat loksahtavat helpommin kohdalleen.
Tuunaan malleja aika surutta omaan suuntaan jos on tarvis. Jonkun verran sävellän myös omia tekeleitä. Tätä pitäisi tehdä enemmänkin, sillä onnistuessaan kokonaan omatekoinen projekti palkitsee aivan omalla tavallaan. Tällä hetkellä omia projekteja on meneillään kolme, miehen Space Invader -paita, tuo edellä mainittu kesähame ja vielä vain mallitilkun muodossa oleva alpakkakirjoneuletakki.
Neuleeni edustavat yleensä pukeutumistyylini romanttisempaa ja tyttömäisempää puolta. Käsityön jälki vaan sopii tähän tyyliin. Pidän myös suoraviivaisesta, minimalistisemmasta pukeutumisesta, mutta neuleita tähän tyyliin on tarjolla vähän tai ne ovat tylsää neulottavaa. Pyrin siihen, että teen käyttöneuleita, toki aina toisinaan joku päätyy lähinnä vaatekaapin täytteeksi.
Jos saisin pahuksen ison lankashekin niin ostaisin… …Garnstudion Alpakkaa ja Muskatia kaikissa ihanissa väreissä, Twinklen Soft Chunkyä vielä muutamaan paksuneuleeseen, Rowanin 4 ply Softia, Big Woolia ja Kidsilk Hazea, ryöväisin Posh Yarnin, etenkin tuosta ihanasta silkki-kashmirsekoitteesta kaikissa paksuuksissa, Merinosilkiä pitäisi saada useissa väreissä ja jotain puhdasta kashmirlankaa, mustana, valkoisena ja harmaana. Habusta jotain ihania silkkejä, joita kokeilisin myös itse värjäillä.
May 1, 2007 klo 12.42 · Aiheena on Bayerische Socks, harmaa alpakkavillatakki, keskeneräiset, Project Spectrum, Twiggy
Tästäkin tulee varsinainen kuvapostaus, sillä aurinkoinen päivä houkutteli tekemään kuvakatsauksen keskeneräisiin töihin.
Harmaat baijerilaiset ovat siis saamassa kaveriksi petroolinväriset baijerilaiset. Puikot ovat puolta numeroa suuremmat ja myös sukkien koko kaikkiaan tulee olemaan isompi. Nämä ovat lahjasukat, tavoiteaikatauluna on valmistuminen jouluksi. En vaan voinut vastustaa kiusausta kokeilla, miltä se baijerilainen näyttää tässä ihanassa petroolinsävyssä. Sukkarintamalla on tulossa lisäksi vielä ne valkoiset yösukat…
Alpakkavillatakki etenee. Tylsin vaihe, eli vartalo-osan sileä neule on muutamaa senttiä vaille valmis. Tykkään ihan hirmuisesti tuosta alpakan neulepinnasta ja neuleen ihotuntumasta. Alpakkaneuleista ei tule edes kalliita, kun lanka on niin käsittämättömän riittoisaa.
Toisen Twiggyn aloittelin jo ajat sitten, mutta tämä on nyt edennyt vähän hitaasti. Voisin vähän ryhdistäytyä, sillä puuvillaisena Twiggy on todennäköisesti kesän hittivaate. Ja kyllä kai tuota vanhaa roosaa voi pinkkinä pitää, eli Project Spectrum -työnäkin tätä voisi edistää.
Supersockesta testasin tiheyttä, tuloksena supersöpö mallitilkku. Minulla on parikin sukkaideaa, jotka päätyvät puikoille varmasti ihan lähitulevaisuudessa.
« Edelliset postit ·
Seuraavat postit »
Wabi-sabi -shaali / huivi / torkkupeitto
Cilla - muunneltava peruspipo
Selma - lämmin palmikkoviitta
