Kaksi sukkaa yhdellä puikolla
Vau. Sukkien kutominen yhdellä pyöröllä on tosiaankin mahdollista ja itse asiassa aika kätevää! Kristiinalla on hyvät kuvat ja selostukset aiheesta asiasta kiinnostuneille.
Vau. Sukkien kutominen yhdellä pyöröllä on tosiaankin mahdollista ja itse asiassa aika kätevää! Kristiinalla on hyvät kuvat ja selostukset aiheesta asiasta kiinnostuneille.
Niin sitä vaan minäkin tutustun internetin ihmeelliseen neuleyhteisöön. Piikkari Valinnaisaineet -blogista kutsui minut mukaan tämän vuoden Socktoberfestiin.
En ole ollut kovin innokas sukkien neuloja. Osittain tämä johtuu varmasti siitä, että olen aina kuvitellut villasukkia olevan tasan tarkkaan sitä tiettyä perusmallia. Mutta onneksi suomut ovat pudonneet silmiltä, internetin loputtomat tietolähteet avautuneet ja kansainväliset neulekirjat ja lehdet tulleet ulottuville (miten niin - olen neulonut pimeältä 80-luvulta saakka…). Onhan niitä kivojakin sukkia neulottavaksi! Sukka on oikeasti mukava välipalatyö ja kulkee kätevästi mukana vaikka käsilaukussa.
Ja Socktoberfestailua siis! Nämä baijerilaiset pitäisi saada jouluksi valmiiksi. Aika puhaltaa bambupuikoista pölyt ja käydä hommiin.
Aloitin joku aika sitten Embossed Leaves -sukkia. En päässyt silmukoiden luomista pidemmälle, sillä olin ajatellut opetella yhdellä pyöröllä neulomista ja justiinsa silloin ei vissiin pinna venynyt opetteluun. Mutta nyt näyttää jo hyvältä. Pari kierrosta oli tuskailua luikeroivan puikon kanssa ja sitten hoksasinkin, miten venkulaa pitää tässä systeemissä käsitellä.
Ja olisihan tuota sukkalankavarastoa. Tämä harmaa Regia Silk on SNY-paketista. Paketissa oli mukana baijerilaisten ohje, mutta en taida kolmansia… …ainakaan ihan äkkiä. Haasteena on ollut tarpeeksi kauniin mallin löytäminen näin ihanalle langalle. Mutta nyt taisi löytyä. Woolgathering: Mad Color Weave, tarkoitettu oikeastaan monivärilangalle, mutta minusta toimii ehkä jopa paremmin yksivärisenä.
Nurisin tuossa edellisessä postissa noista yksinkertaisista pitsineuleista, mutta yksinkertainenkin voi olla niin yksinkertaista, että se oikeasti on yksinkertaista (… :-D). Knitting Lingerie Stylestä löytyy pitsisukat, jossa pitsimallikerta on kokonaiset kaksi riviä ja toisella neulotaan vain sileää. Nämä voisin tehdä tästä vaalean sinivihreästä paimenen sukkalangasta. Jujuna projektissa on se, että sukka neulotaan kärjestä alkaen. Tätäpä en ole aikaisemmin kokeillut.
Ja sitten olisi varastossa lisää Shepherd Sock -lankaa, monivärisenä. Ja sitten pitäisi löytää kaunis monivärilangan kanssa toimiva sukkamalli. Tykkään kyllä Jaywalkereista, Monkey-sukista ja Pomatomuksista, mutta etsiskelen ehkä jotain vähän harvinaisempaa. Jos ei löydy, niin joku noista lähtee. Vinkkejä otetaan vastaan!
No oikeasti en toki kuvittele koko tätä kasaa työstäväni lokakuussa…
Olen viimeinkin ymmärtänyt, että on todellakin olemassa neuletyyppi, josta en erityisemmin pidä: muutaman rivin mallikerran yksinkertaiset pitsineuleet. Niin helppoja, että mitään haastetta tekemisessä ei ole. Mutta toisaalta vaativat keskittymistä, sillä virheitä tulee helposti. Ovat myös hitaita tehdä, ainakin silmukoiden yhteenneulominen hidastaa omaa työskentelyäni merkittävästi.
Ja näitä töitä on parhaillaan menossa kaksi *huokaus*.
Rowanin Studiosta Cressida, tykkään kyllä langasta, väristä ja lopputuloksen ulkonäöstä todella paljon. Mutta kaikki muut työt ovat paljon kiinnostavampia ja tähän en olekaan tarttunut pitkään aikaan.
Syksyn Rowan Magazinesta Bridges. Ja taas lopputulos miellyttää silmää todella paljon. Mutta mallineuleessa tapahtuu sekä oikealla, että nurjalla. Todella ikävää neulottavaa.
Vaativammissa pitsineuleissa ei samaa ongelmaa oikeastaan ole, työlään tekemisen saa anteeksi, kun lopputulos on todella hieno. Ja pidemmät mallikerrat toimivat eräänlaisina ”välitavoitteina”, työ tuntuu etenevän joutuisasti.
Fynen aloitus meni purkuun. Ensiksi meinasin purkaa vain erottumattoman kuviomallikerran. Mutta purkaessa huomasin, että neuleesta oli tulossa todella suuri, ja kun Silke-Tweedillä on vielä taipumusta venähtää käytössä, lienee parempi tehdä suosiolla pienempi koko.
Ja en pystynyt kaupassa päättämään puuttuvaa väriä. Otin lankaa kaksi kerää, keksin ylijäävästä sitten jotain pientä tekemistä. Mitäpä mieltä olette, lisätäänkö settiin punaista…
…vai pysytelläänkö vihreässä?
Ai niin, sain viimeinkin kutsun Ravelryyn! Sinnepä onkin kiva järjestellä tiedot projekteista ja tarvikkeista. Vaikuttaa oikein käyttökelpoiselta palvelulta.
Vielä hihasaumat (tein ohjeesta poiketen tasona) ja napit. Sopivat oikeastaan kotona onkin, mutta niitä on liian vähän.
Tangled Yoke Cardigan on edennyt jo melko pitkälle. Kaarrokkeen palmikko on valmis. Olipa työläs - tällaisessa vaakasuuntaisessa palmikossa saa ristiä silmukoita koko ajan. Silmukoiden määrä oli parhaimmillaan yli 400. Aikaisemmin en ole vastaavanlaista kuviota tehnyt, olipa kiva kokemus!
Muutenkin on ilmassa ”ei koskaan aikaisemmin” -tyyppisiä projekteja. Aikeissa on mm. kokeilla kahden sukan neulomista yhtä aikaa yhdellä pyöröpuikolla. Olen testaillut myös uusia silmukoiden luontitapoja.
Toisaalta tekee mieli aloittaa toinen Karate Sweater pidempänä versiona. Se valmistuisi nopeasti näiden nysväystöiden vastapainoksi ja juuri nyt on paras aika käyttää paksuja villatakkeja!
Lämpimät neuleet tuntuvat taas käteen hyvältä. Tauolla ollut harmaa alpakka sai hihat ja nyt on kaarrokkeen aika.
Kylläpä siinä on silmukoita…
Muokkasin mallia vähän. En koskaan neulo nappilistoja samaan aikaan kuin miehustaa, tässä ohjeessa niin olisi pitänyt tehdä. Nappien määrä (ja napinläpien koko) selviää vasta kun napit on valittu. Ja napit valitsen yleensä vasta kun neule on liki valmis. Neulon nappilistan nappien mukaan joko poimimalla silmukat kappaleen reunoista tai teen kapeat kaitaleet, jotka kiinnitetään ommellen ja kevyesti venyttäen etukappaleisiin. Tämän neuleen napeista ei ole vielä mitään visiota, mutta varmaan viikonloppuna vierailen tekeleen kanssa Punaisessa langassa.
Tämä vaatimattoman näköinen lanka on Colourmartin öljyttyä 100% kashmiria. Öljytty lanka menisi ulkonäkönsä puolesta täydestä valkaisemattomana, löyhäkierteisenä puuvillalankana. Saapa nähdä, mitä pesu saa langasta esiin. Mallissa ei ole ainakaan toivomisen varaa. Tulossa on Eunnyn Tangled Yoke Cardigan syksyn IK:sta. Huvittelen ajatuksella, että käytän tätä kaunista kashmirneuletta vielä mummonakin!
Voisikohan tästä tehdä vaikka tabletin? Ei tarttis kun yhden kierroksen lisää. Muistin juuri, miksi inhoan pyörövirkkausta - jokainen kierros käy työläämmäksi ja työläämmäksi, työ painavammaksi ja painavammaksi. Tätä työstäessä joutui esteetikko minussa antamaan heti aluksi periksi. Puinen koukku oli alun perin kaksi kertaa kuvassa näkyvän mittainen ja siinä oli kaunis sorvattu pää. Mutta sellaisella vehkeellä virkkaillen ei kyllä saa aikaan kuin nivelrikon ranteeseen…
Muuton keskellä en ole juuri jaksanut keskittyä isompiin töihin. Mutta jotain pitää olla meneillään, ihan jo rentoutumisen vuoksi.
Mies sai lahjaksi tällaiset kynsikkääntapaiset. Näyttävät tosi kivalta shortsien kanssa, muutenkin oikein kauden ykkösasuste :-D.
Kidsilkin jämät päätyvät kovaa vauhtia säärystimiksi yhdessä OnLinen Kim:in kanssa. Kimiä olen ostanut Vihreästä Vyyhdistä muutaman kerän ihan kokeeksi. Tällaista lankashoppailua en yleensä harrasta, mutta pehmeän merinovillan ja silkin kosketus käteen oli tuolla kerralla vastustamaton. Malli ja idea lankojen yhdistämisestä kirjasta Last Minute Knitted Gifts. Omiin säärystimiini tulee tosin kantapäälle aukko. Eri sävyiset harmaat yhdistyvät todella kauniiksi ja ylelliseksi neulepinnaksi.
Jotain uutta sinistäkin on puikoilla, mutta palataan siihen myöhemmin.
Australiasta lähettivät Jo Sharpin mallikirjan ja saan todella pidellä itseäni suitsista, että en syöksy saman tien ostamaan lankoja tähän. Bongasin kirjoneulemallin Flickrissä miesten neuleessa, mutta Pujoliivi mokoma tunki tuota naisten mallia näytille.
Mutta ei vielä. Vähintään kolme työtä valmiiksi ja vasta sitten uutta lankaa!
Print o’ the Wave pääsi puikoille viimein. Johan siitä on puhuttu!
Ja puikoilla on myös jotain pientä ja jäätelönväristä. Pitkästä aikaa oma malli…
Toinen blogikissa lähettää kesäterveiset: muistakaa nukkua lomalla - paljon!
Ja Cressida lähti alkuun eilen. Rowanin 4 Ply Soft on erittäin miellyttävää neulottavaa, väri on 100% minun, malli on helppo. Mutta 3,5 mm:n puikoilla työ etenee hitaasti. Saatan aloittaa rinnalla Twinklen Coco -neuletakin. Tai Eunnyn Print O’the Waven. Tai mikä ettei molemmat ;-).
Habukin haluaa puikoille. Kokeilin puuhelmiä koristeena ja antamassa hieman painoa. Tykkään. Etenkin mustista. Voi olla, että ruskeat jäävät pois.
Uudessa Novitassa ei neulepuserorintamalla ollut oikeastaan mitään toteuttamiskelpoista. Punaisen neulejakun kauniit linjat jäivät mieleen, mutta kahdeksikon puikoilla neulottuna tuollaisesta mallista tulee tankero tötterö. Ei kiitos. Mutta asustepuolella oli montakin kiinnostavaa mallia. Aivan parhaita minun silmääni olivat:
Kaunis virkattu baskeri ja huiviyhdistelmä. Myös laukku on kiva, mutta ei kaikkia samalla kertaa, kiitos!
Kiva huovutettu pikkulaukku. Minulla taitaa olla juuri sopivia kahvojakin kaksi kappaletta varastossa.
Mukavia olivat myös pitkät sormikkaat, yksinkertainen ja paksuhko pitsineulepipo, toinen palmikkolaukuista ja jotenkin arkipäiväisen kauniit harmaat pitsineule-palmikkosukat.
Tänä aamuna sain huokaista helpotuksesta, kun kuivuneet villatakin kappaleet olivat kuin olivatkin oikeaa kokoa. Vielä koetellaan kärsivällisyyttä vähäsen. Hihasaumojen ompelun jätin pesunjälkeiseksi tehtäväksi, kun kutistuminen oli pystysuunnassa ja leveyssuunnassa niin erilaista - ja hihasaumoissa näitä suuntia joutuu sovittamaan yhteen.
Näissä kuvissa neuleen pehmeys on miltei aistittavissa.
Mikä muuten tämä pisto on suomeksi? Kotona puhuttiin silmukoinnista ja kyllähän tämä silmukoita jäljentääkin, sauma on lähes huomaamaton samansuuntaisissa kappaleissa - ja näin erisuuntaisissakin varsin soma. Englanniksi on matrass stitch.
Hakaniemen hallin Punaisesta langasta löytyi Marttaan kivat metallinapit. Suosittelen Punaista lankaa lämpimästi, iso nappivaikoima ja paljon muutakin ompelutarviketta.