Siksakpaita on valmis!
En tykkää siitä - rakastan sitä! Kyllä kannatti purku, itku ja hammasten kiristys - ja loputtoman pitkät tunnit tavattoman tylsää mallineuletta, halkeilevalla langalla.
En tykkää siitä - rakastan sitä! Kyllä kannatti purku, itku ja hammasten kiristys - ja loputtoman pitkät tunnit tavattoman tylsää mallineuletta, halkeilevalla langalla.
Istutin itseni tänä aamuna väkisin sohvannurkkaan neulomaan Chevron Sweaterin viimeiset kymmenen senttiä - ja nyt se on neulottu! Ja silitetty! Kursin kasaan illalla tai huomenna aamulla - pitkästä aikaa kuvia valmiista neuleesta tiedossa tähän blogiin!
…luovutetaan täten Chevron Sweaterille.
Jos joku ihmettelee, miksi tässä blogissa ei nykyisin tapahdu mitään, niin se johtuu siitä, että päätin nyt kerta kaikkiaan keskittyä siksakkipaidan neulomiseen. Ja kun se on niin tylsää, neulominen ei yllättäen pääsekään kevätpäiväaskareiden kärkilistalle. Yleensä en koskaan keskity yhteen neuleeseen, mutta tämä on nyt lojunut nurkissa niin kauan ja olen investoinut lankahankintoihin aivan liikaa päätyäkseni siihen, että tämä neule jäisi ikuisiksi ajoiksi UFO-tilaan. Silkkilanka on kaikesta ihanuudestaan huolimatta melko ikävää neulottavaa. Minua ei juurikaan haittaa langan joustamattomuus, mutta lanka halkeaa todella helposti ja lenkuroiden kätkeminen neulepintaan on todella vaikeaa. Toisaalta… …olen utelias lopputuloksen suhteen - jotain myönteistäkin siis!
Ensimmäinen hiha on lähes valmis. Puolustukseksi on sanottava, että hihojen yhteydessä syntyy myös puolet miehustasta.
Minulla oli meneillään myös langanostolakko, mutta sitä oli vähän pakko rikkoa, että saan siksakkipaidan neulontaan vähän vauhtia. Meinaan tehdä toiset hippisukat tästä Silk Garden Liten melko rauhallisesta väristä #2021. Käytän vähän pienempää puikkoa, mutta samoja silmukkamääriä, kuin edellisissä, saan vähän napakammat sukat. Menevät todennäköisesti lahjaksi.
Priimaan oli tullut myös kaunista puuvillaa. Lanka on Wendyn Supremea: merseroitu, mutta ei kuitenkaan kovin kova lanka. Tällainen malvaan shiftaava viileä beige on suosikkivärejäni - ja kesällä todella kaunis ruskettunutta ihoa vasten. Lanka on painavaa ja melko paksua, se olisi ehkä parhaimmillaan neuletakissa. Ostin sitä vain yhden mallikerän ja odottelen inspiraatiota.
Töitä on paljon puikoilla, mutta kovin paljon valmista ei viime päivinä ole syntynyt. Yhdet vauvansukat sain valmiiksi, tutulla mallilla.
Ja yksi pipo, pienokaiselle sekin. Pahoittelen huonolaatuista kuvaa, suora salama on epäkiitollinen apuväline. Puhumattakaan siitä, että salama saa pikkuisen ilmeen väkisinkin vähän hämmentyneeksi…
Keskeneräisiin siis. Suosikkiprojekti tällä hetkellä on nämä ihanat miesten sukat rasvaisesta suomenlampaan villasta. Näiden neulominen ei kuitenkaan ole kovin miellyttävää, sillä lanka taipuu raskaasti ja luistaa huonosti. Lopputulos kuitenkin viehättää esteetikon silmää niin paljon, että neulomisen epämukavuus jää taustalle. Malli on Favorite Socks kirjan Cable Rib Socks ja palmikko tulee paremmin esiin, kun vartta vähän venyttää.
Koiguun olen ihastunut kovin. Lanka on miellyttävää neuloa - upeinta langassa on kuitenkin hieno värjäystyö, joka korostaa neulepintaa ainutlaatuisella tavalla. Vahinko, että tätä on niin vaikea saada.
Murheenkryyni onkin sitten tämä Chevron Sweater, kaksi ensimmäistä vihreää ovat aivan liian lähellä toisiaan. Sävy on kyllä riittävän erilainen, mutta myös värien tummuusasteessa saisi olla eroa. Tekele mennee nyt vähäksi aikaa tauolle ja mietin mitä tuon kanssa tekisi. Colourmartissa on kyllä astetta vaaleampaa kirkkaanvihreää tarjolla. Hyväksi puoleksi on sanottava, että vihreät silkit neuloontuvat kyllä todella kauniisti - luonnonvärisen osuuden epätasaisuudesta ei ole tietoakaan. Pieni paksuusero ei lankojen välillä haittaa, mutta vieläkin epäilyttää saanko tuon vaaleanruskean osuuden tasoitettua kastelemalla ja pingottamalla.
Juolahtipa vielä yksi valmistunut mieleen. Harmaa Montego Bay huivi on jo käytössä ja se on hieno! Niinkin ihana, että tämä mokka-purppurainen käsinvärjätty lanka on hyvää vauhtia päätymässä samanlaiseksi huiviksi. Josko ensi viikonloppuna saisi valmiin kuvattua käytössä…
Mitään hiljaiseloa en ole neulerintamalla ehtinyt viettämään, vaikka blogi vähän uinaileekin. Kaikkia joululahjajuttuja ei vaan viitsi dokumentoida tänne…
Mutta jotain hauskaa on toki tulossa ihan itsellekin. Suurin uusi työ puikoilla on Chevron Sweater Erika Knightin Glamour Knits -kirjasta. Kirja päätyi hyllyyni oikeastaan juuri tämän ohjeen takia. Toteutus on tosin kärsinyt pienistä vastoinkäymisistä. Ehdin tilata puseroa varten langat jo hyvän aikaa sitten, ostin netin kautta ohjeessa suositeltua Yeomanin Cannellea. Värivalinnat osuivat nappiin, mutta ikävä kyllä lanka oli omaan makuuni aivan liian kovaksi merseroitua. Kokeilin langan pesuakin - mutta kun se ei pahemmin pehmennyt jäi tämä projekti pitkäksi aikaa torkkuasteelle. Cannelle tuskin menee hukkaan. Siitä saattaa joskus tulla vaikkapa erinomaisia ja kestäviä laukkuja.
Sopivat langat ovat siis olleet jo pitkän aikaa hakusessa. Jokin aika sitten iskin silmäni Colourmartin silkkeihin. Niistä nimittäin löytyi mehevä vihreiden sävyjen sarja, ja terästeeksi ripaus tummaa ruskeaa. Testailin värejä Photoshopilla ja päädyin kuin päädyinkin tilaamaan.
Värit näyttävät kauniilta luonnossakin. Vihreät ovat hieman eri laatua kuin luonnonvärinen ja ruskea - toivon että ero ei käytännössä haittaa.
Tämä alku meni sitten purkuun, kun en kestänyt mallikerran rumaa toista reunaa. Uusien silmukoiden suuntaaminen auttoi vähän, mutta ehkä isompi ongelma on tuo kavennus, joka vetää taipuisaa silkkilankaa vinkkuralle. Sitä en kuitenkaan halunnut vaihtaa, sillä kavennuksen ristikkäisefekti on mallikuviolle tärkeä.
Vähän hidas työ ja hieman tylsä neulottava. Toisaalta hieno lopputulos houkuttelee, lanka on ihanaa ja yksinkertaisuudessaan malli on nerokas!
Yksinkertaista ja toimivaa mallia olen etsiskellyt myös kevyempään kaulahuiviin. En oikein tiedä, mitkä laput silmillä olen IK:ta lukenut, mutta kevään 2007 numerosta löytyy kaunis verkkoneuloksinen Montego Bay Scarf. Ja malliin törmäsin siis Team Knit -blogissa, josta huivi löytyy mm. luonnonvärisenä ja monivärisenä.
Tuumasta toimeen ja Colourmartin silkkikashmir käyttöön! Koska olen ihan varma, että haluan saman huivin myös ruskeansävyisenä, tilasin saman tien Etsystä käsinvärjättyä lankaa huiviin numero kaksi. Toivottavasti pääsen huomenna kuvaamaan langan!