No niin, Selma on viimeinkin valmis! Syytän viivästymisestä vain ja ainoastaan niitä noin miljoonaa langanpäätä, joita en millään meinannut jaksaa päätellä! Muuten tämä oli mukava työ.

Onhan se kiva, muttei täydellinen. Löysin nimittäin täydellisen langan siinä vaiheessa kun Selma oli jo hyvässä vauhdissa. Rowanin Cocoon ei kerällä sykähdyttänyt, mutta satuin näkemään siitä tehdyn valmiin palmikkoneuleen - mikä laskeutuvuus ja pehmeys, langan paksuudesta huolimatta! Alpaca Soft on ihanan pehmeää sekin ja pinta näyttää ylelliseltä, mutta tähän neuleeseen, joka vaatii nimenomaan laskeutuvuudelta paljon, se on ehkä kumminkin vähän liian tömäkkää. Ja painavakin neuleesta tuli - no yllätys, kun lankaa oli käytettävissä kilo ja vain yksi kerä jäi jäljelle…

Cocoonille on muuten olemassa tosi hyvä tiukemman budjetin vaihtoehto: OnLine Linie 208 Nature-Wool - ehkei aivan yhtä pehmeä, mutta muuten hyvin samanlainen lanka. Ero ei kyllä pehmeydessäkään ole valtava. Hakaniemen hallin yläkerrassa, Vihreässä Vyyhdissä voi käydä hypistelemässä langasta neulottua palmikkokaulaliinaa. Täydellistä olisi ollut tämäkin.

Selma on tavallaan helppo ”lohtuvaate”, johon on ihana kietoutua - mutta jos aikoo pukeutua esiintymiskelpoisesti, pitää vähän miettiä. Materiaalin määrä on valtava. Pieni ihminen sinne varmaan hukkuu ja tällainen isompi näyttää helposti helvetin isolta. Kapeat farkut korkeakorkoisten saappaiden kanssa olisivat varmasti parempi kaveri Selmalle, mutta byksat olivat tällä kertaa pyykissä. Hameitakin voisi kokeilla paksujen sukkahousujen kanssa, väljempää lyhyehkönä (polven yläpuolelle, mutta ei miniä minulle kiitos) ja pidemmistä hameista kynämalleja. Pitää vähän tyyppäillä.

Kohtalaiset muistiinpanot tuli kirjattua, ehkäpä mallikin ilmestyy lähipäivinä muiden neulottavaksi!

Napit on aika ihkut, vaikka kiireessä ostinkin. Kuvittelin ostaneeni harvinaisen hyvännäköistä muovia, mutta yhden napin lohkeamat paljastivat lähemmässä tarkastelussa, että jonkin sortin sarveisaineesta on kysymys. Sarvea ehkä?