Töitä on paljon puikoilla, mutta kovin paljon valmista ei viime päivinä ole syntynyt. Yhdet vauvansukat sain valmiiksi, tutulla mallilla.

Ja yksi pipo, pienokaiselle sekin. Pahoittelen huonolaatuista kuvaa, suora salama on epäkiitollinen apuväline. Puhumattakaan siitä, että salama saa pikkuisen ilmeen väkisinkin vähän hämmentyneeksi…

Keskeneräisiin siis. Suosikkiprojekti tällä hetkellä on nämä ihanat miesten sukat rasvaisesta suomenlampaan villasta. Näiden neulominen ei kuitenkaan ole kovin miellyttävää, sillä lanka taipuu raskaasti ja luistaa huonosti. Lopputulos kuitenkin viehättää esteetikon silmää niin paljon, että neulomisen epämukavuus jää taustalle. Malli on Favorite Socks kirjan Cable Rib Socks ja palmikko tulee paremmin esiin, kun vartta vähän venyttää.

Koiguun olen ihastunut kovin. Lanka on miellyttävää neuloa - upeinta langassa on kuitenkin hieno värjäystyö, joka korostaa neulepintaa ainutlaatuisella tavalla. Vahinko, että tätä on niin vaikea saada.

Murheenkryyni onkin sitten tämä Chevron Sweater, kaksi ensimmäistä vihreää ovat aivan liian lähellä toisiaan. Sävy on kyllä riittävän erilainen, mutta myös värien tummuusasteessa saisi olla eroa. Tekele mennee nyt vähäksi aikaa tauolle ja mietin mitä tuon kanssa tekisi. Colourmartissa on kyllä astetta vaaleampaa kirkkaanvihreää tarjolla. Hyväksi puoleksi on sanottava, että vihreät silkit neuloontuvat kyllä todella kauniisti - luonnonvärisen osuuden epätasaisuudesta ei ole tietoakaan. Pieni paksuusero ei lankojen välillä haittaa, mutta vieläkin epäilyttää saanko tuon vaaleanruskean osuuden tasoitettua kastelemalla ja pingottamalla.

Juolahtipa vielä yksi valmistunut mieleen. Harmaa Montego Bay huivi on jo käytössä ja se on hieno! Niinkin ihana, että tämä mokka-purppurainen käsinvärjätty lanka on hyvää vauhtia päätymässä samanlaiseksi huiviksi. Josko ensi viikonloppuna saisi valmiin kuvattua käytössä…